Maailman ruokaohjelma kartoittaa digitaalisen sosiaaliturvan ja suomalaisosaamisen tarjontaa

ruoholahti

Teksti: Elina Warsta

Maailman ruokaohjelma WFP (World Food Programme) ja Imperial College vierailivat Suomessa 7.10.2016 kuulemassa digitaalisen sosiaaliturvan kehityksestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Finpron isännöimässä tilaisuudessa julkiset toimijat esittelivät kansallisia digitalisointihankkeita kansaneläkelaitoksessa, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, verohallinnossa sekä SITRA:n terveystietohankkeessa. TEKES esitteli Business with Impact (BEAM) ohjelmaansa, joka on yhteishanke ulkoasiainministeriön kanssa ja joka tarjoaa rahoitusta suomalaisten yritysten auttamiseen kehitysmaihin kohdistuvan liiketoiminnan käynnistämisessä. Julkisten toimijoiden lisäksi osaamisestaan kertoivat 11 alalla toimivaa yritystä: Elisa, Solita, Smartum, MEDIXINE, Finnish Consulting Group, MONI, DISE, Futurice, Zyptonite, W3 ja Alberga Software.

WFP ja Imperial College perehtyvät Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Viroon ja Suomeen digitaalisen sosiaaliturvan saralla selvittääkseen millaisia ratkaisuja ja innovatiivisia teknologioita on jo olemassa.  WFP on YK:n alainen järjestö, joka toimii yli 80 maassa, ja joka toimittaa varsinaisen ruoka-avun lisäksi myös muita avustamiseen tarvittavia palveluja. Nykyään WFP tekee enemmän rahansiirtoja (esim. pakolaisleireillä) palvelujen ostoon kuin antaa ruoka-avustusta. WFP on maailman suurin humanitäärisen avun järjestö*, joka on toiminut luotettuna kumppanina useissa hauraissa valtioissa mm. henkilötietojen keräämisessä. Henkilötietojen keräys on vaativimmissakin olosuhteissa välttämätöntä, jotta tarvittavat edut osataan kohdistaa oikein (avustukset, koulutus, muut etuudet). WFP:lla on kokemusta nopeasta digitaalisten henkilötietojen keräämisestä erittäin haastavissa olosuhteissa, esim. Somaliassa 50% väestöstä saatiin tunnistettua kahdeksassa kuukaudessa. Muita esimerkkimaita, joissa WFP työskentelee (tai suunnittelee työskentelevänsä) digitaalisen henkilötunnistuksen parissa ovat Filippiinit, Etelä-Sudan, Kenia ja Nigeria.

Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Suomessa kansallisen tason digitalisointihankkeet edistyvät hurjaa vauhtia, ja niiden toteuttamiseen tarvittavien yritysten osaaminen kasvaa kohinalla. Tekniikka ja sovellukset kehittyvät nopeasti, ja WFP haluaa pysyä kehityksessä mukana ymmärtääkseen mahdollisuuksien laajuuden ja kirjon. Suomalaisyritysten tulisi ehdottomasti hyödyntää kansainvälistä kiinnostusta viedäkseen osaamistaan ulkomaille ja panostaa erityisesti YK:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Maailmanpankin tai Aasian ja Afrikan kehityspankkien rahoittamiin hankkeisiin. Nykytilassa suomalaisyritysten osuus YK-hankinnoissa on verrattain pieni: Suomen osuus hankinnoista oli vuonna 2015 10 miljoonaa dollaria, Ruotsin 36 miljoonaa, Norjan 48 miljoonaa, ja Tanskan huikeat 565 miljoonaa.

Esimerkkejä Suomesta

KELA käynnistelee perustulokokeilua 10 000 suomalaiselle, jossa 560 euron perustulolla pyritään yhdistämään sadat eri tukivariaatiot, ja jonka terveys- ja psykologisia vaikutuksia seurataan työllistävän vaikutuksen ohessa. Kokeilu vaatii mittavan hankkeen, jota ovat pääasiassa toteuttamassa tietotekniikan asiantuntijat. Perustuloa on kokeiltu mm. joissakin Afrikan maissa, Kaliforniassa Yhdysvalloissa sekä paikallisella tasolla Hollannissa ja Ranskassa. WFP:tä tässä kiinnostaa konsepti, entä jos vastaava hanke toteutettaisiin maassa, jossa monimutkaisia tukirakenteita ei ole vielä olemassa?

Verohallinto on vuosien saatossa uudistanut palveluitaan järjestelmällisesti hakemalla oppia mm. Yhdysvalloista. Veroilmoitusten tekemiseen käytettiin Suomessa 1991 5000 henkilötyövuotta, 2012 vain 1000 henkilötyövuotta ja pitkän aikavälin tähtäimellä tavoitteena on 800 henkilötyövuotta, mikä kuvastaa sähköisten palvelujen tuomaa muutosta. Valtaosa verohallinnon henkilöstöstä on tietotekniikan asiantuntijoita.

Yrityksistä Elisa on jo vuosia toteuttanut Maailmanpankin rahoittamia hankkeita Etelä-Afrikassa ja Sambiassa, ja toiminut yhdessä mm. Nokian kanssa. Elisa ja Nokia ovat kehittäneet kriisiolosuhteissa nopeasti pystytettävän mobiiliverkon, jota voidaan operoida selkärepun kokoisista tukiasemista käsin laajalle alueelle (kantama n. 1 km).  Mobiiliverkko saadaan toimintakykyiseksi muutamassa tunnissa. Konseptiin on yhdistetty kriisikohteeseen saapuvien ihmisten digitaalinen tunnistus, joka mahdollistaa viestinnän ja avun kohdistamisen hallitusti. Elisa on hyötynyt ulkoministeriön diplomaattisesta tuesta, jolla Suomen valtio on osoittanut virallisen tukensa yritykselle ja toiminut valtiollisena suosittelijana. Elisa on suuri yritys, joka on tarvinnut vain hiukan apua päästäkseen digitaalisiin kehityshankkeisiin kiinni. Mitä suuret edellä, sitä pienet perässä: Finpro osana Team Finlandia tarjoaa tukipalveluja ja neuvontaa pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen ja vienninedistämiseen.

Turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen on kirvoittanut uudenlaista liiketoimintaa. WFP seminaarissa esittäytyneistä pienemmistä yrityksistä nostettakoon esille MONI, joka on toiminut yhteistyössä maahanmuuttoviraston MIGRI:n kanssa ja kehittänyt turvapaikanhakijoille suunnatun uudelleen ladattavan maksukortin, jolle voidaan kohdistaa sosiaalietuuksia tai maksaa palkkaa, ja jolta voidaan maksaa laskuja. Kortin käyttöä voidaan maantieteellisesti rajata esim. yhden maan rajojen sisäpuolelle, ja rahansiirrot toisiin maihin estää. Tällä hetkellä MONI:n ja MIGRI:n hankkeessa on 5000 aktiivista korttia. Kiinnostava mahdollisuus myös muihin maihin sovellettavaksi.

WFP oli erittäin tyytyväinen seminaarin aikana näkemiinsä suomalaisratkaisuihin. YK:n hankintaprosessit ovat monelle yritykselle vieraita, ja erityisesti pienemmiltä yrityksiltä ei liikene rahkeita tai aikaa niihin perehtymiseen. Finpro tähtää uudella kehittyvien markkinoiden kasvuohjelmalla avustamaan yrityksiä YK:n hankintarekisteriin (UNGM) kirjautumisessa, tarjouskilpailujen seurannassa ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä. Tavoitteena on saada useampia suomalaisyrityksiä kiinni YK:n hankintoihin, ja kasvattaa tuota vaatimatonta 10 miljoonan dollarin summaa.

*Lähde: WFP Suomen verkkosivut. Toisaalta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike maajärjestöineen toimii 190 maassa tavoittaen noin 160 miljoonaa humanitäärisen avun tarvitsijaa vuosittain.

Lisätietoja:

Terhi Rasmussen, YK-asiantuntija, Finpro – terhi.rasmussen(at)finpro.fi
Jyrki Härkki, ohjelmajohtaja, Finpro – jyrki.harkki(at)finpro.fi
Elina Warsta, ohjelmapäällikkö, Finpro – elina.warsta(a)finpro.fi

Advertisements