Yritysten kansainvälistymisen edistäminen suomalaisyhteistyön tavoitteena

Teksti: Elina Warsta

YK:n alainen WFP-ETC (World Food Programme Emergency Telecommunications Cluster) vieraili Suomessa 13.12.2016 keskustellakseen suomalaisyritysten kanssa telekommunikaation ja energian tuotannon haasteista kriisiolosuhteissa sekä suomalaisyritysten kumppanuusmahdollisuuksista. Kriisialueelle saavuttaessa yksi ensimmäisistä tehtävistä on saada aikaan toimivat tietoliikenneyhteydet. Koska tietoliikenneyhteyksiä ei tarjota vain avustustyöntekijöille, vaan myös avustustyön kohteena olevalle väestölle, ovat energian tuotannon tarpeet kasvaneet. Tarvittava energia halutaan tuottaa uusiutuvalla energialla.

Maailman ruokaohjelma WFP toimii 90 maassa, joita on kohdannut luonnonkatastrofi tai ihmisen aiheuttama katastrofi. Suurimmat operaatiot ovat tällä hetkellä toiminnassa Syyriassa, Irakissa, Jemenissä, Sudanissa, Etelä-Sudanissa ja Etiopiassa. Maailman ruokaohjelman hätätilannetelekommunikaatioklusteri ETC tarjoaa palveluita koko humanitääriselle yhteisölle, eli on vastuussa YK:n lastenjärjestö UNICEF:in, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n, humanitäärisen koordinaatiojärjestö OCHA:n, maailman terveysjärjestö WHO:n sekä WFP:n viestintäpalveluiden tarjoamisesta.

wfp-etc

WFP-ETC toivoo julkisia rahoitusinstrumentteja avustamaan yrityksiä mukaan, ja suomalaiset yritykset taas toivovat suoraviivaisempaa toimintaa kuten suorahankintoja järjestöiltä. Vierailullaan WFP-ETC ei ollut suoraan ostamassa suomalaisyrityksiltä ratkaisuja vaan tarjosi kumppanuusmallia, jossa yritykset pääsevät pilotoimaan YK:n kanssa ja kartuttavat näin kokemusta ja tietoa YK:n tarpeista. Vaikka WFP-ETC pystyy määrittelemään ja suosittelemaan telekommunikaatio- ja siihen liittyvän energian tuotannon ratkaisuja koko YK:hon, yritykset kokevat tämän hitaaksi tieksi ja toivovat nopeammin kaupallista yhteistyötä. 13.12. tilaisuuteen osallistui suomalaisyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet kriisiliiketoiminnasta sekä yrityksiä, jotka jo toimittavat tuotteitaan YK-järjestöille. Hankkijaksi pääseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja kilpailukykyisen tuotteen. Kokemusta YK-hankinnoissa ei saa käyttää markkinointitarkoituksiin, eikä toisen ihmisen hädällä sovi edistää kauppaa.

Miten Suomi voi tukea yritysten kansainvälistymistä kriisiliiketoimintaan liittyen? Suomalaisyritysten tietotaito on juuri sitä mitä WFP-ETC etsii. Suomi rahoittaa tälläkin hetkellä lukuisia hankkeita eri puolilla maailmaa mm. multidonor-rahastojen kautta, eli usean rahoittajan yhteisrahastojen avulla. Näin tuetaan esimerkiksi hauraita valtioita kuten Somaliaa, jonka kehityksen suunnalla on kerrannaisvaikutuksia turvattomuuden lisääntymisen ja pakolaisuuden muodossa.wfp-etc2

Useimmissa tapauksissa lahjoitettua rahaa ei voida korvamerkitä tiettyyn tarkoitukseen, kuten suomalais-yritysten hankintojen tekemiseen. Joskus yritysten neuvotteluasemaa parantaa pelkkä tietoisuus siitä, mitä toimintaa Suomi tukee julkisin varoin missäkin maassa. Tätä tietoa tulisi järjestelmällisesti hyödyntää nykyistä paremmin. Missä rahastoissa Suomi on mukana, mihin raha kohdistetaan ja millä ehdoilla? Korvamerkittyä rahaa pehmeämpiä vaikuttamisen keinoja löytyy, joita muut maat jo hyödyntävät aktiivisesti. Finpron Kehittyvät markkinat –kasvuohjelma yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa työstää parhaillaan suomalaisyritysten menestymisen edellytyksiä. Suomi tarjoaa myös useita rahoitusinstrumentteja yritystoiminnan tukemiseen.

Julkiset rahoitusinstrumentit yritysten kansainvälistymiseen

Finnfund myöntää riskirahoitusta lainan muodossa kehitysmaihin ja Venäjälle kokoluokaltaan 2-20 miljoonan euron hankkeisiin.

Finnpartnership on ulkoasiainministeriön oma ohjelma, josta tehdään päätökset ministeriön sisällä. Tyypillinen rahoitussumma on 30 000 euroa, ja suurin yritykselle myönnettävä julkisen tuen määrä on 200 000 tai 400 000 euroa kolmen vuoden aikana, kohdemaasta riippuen. Finnpartnershipin rahoituksella voidaan tukea mm. pitkäaikaisten liikekumppanuuksien muodostamista, kehitysmaatuontia tai paikallisten kumppaniyritysten etsintää kohdemaassa (matchmaking). Rahoitusta myönnetään myös pilotointiin.

TEKESin BEAM-ohjelma (Business with Impact) myöntää rahoitusta innovatiivisten hankkeiden pilotointiin ja ekosysteemihankkeiden käynnistämiseen (usean eri toimijan yhteishankkeet). Tyypillinen hankerahoitus on kooltaan 100 000 – 200 000 euroa.

Ulkoasiainministeriön Public Investment Facility (PIF) rahoitusinstrumentti lanseerattiin 19.12.2016 ja se korvaa entisen korkotukiluoton. PIF-instrumentti on sekaluotto (mixed credit financing), jonka lahja-aste on 35% tai 50% (vähiten kehittyneet maat) OECD:n DAC-maaluokitusten mukaisesti. Ministeriö vastaanottaa ensimmäisten hankkeiden konseptiehdotuksia 1.1.2017 alkaen. PIF rahoittaa julkisen sektorin hankkeita, joilla on huomattavia kehityksellisiä vaikutuksia. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on voimassa oleva Memorandum of Understanding (MoU) Suomen valtion ja kohdevaltion välillä.

NEFCO (Nordic Environment Finance Corporation) on kansainvälinen rahoituslaitos, joka myöntää pohjoismaisille pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta kansainvälistymishankkeen esitutkimukseen (liiketoiminnan käynnistäminen EU:n ulkopuolella). Pohjoismainen ministerineuvosto rahoittaa NEFCO:a. Hankkeilla tulee olla myönteisiä ympäristövaikutuksia. Keskimääräinen myönnetty rahoitus on 32 000 euroa, suurin määrä 50 000 e. Rahoituksesta saa 50% lahjoituksena, jos yritys päätyy negatiiviseen investointipäätökseen, ja 100% lahjoituksena, jos hankkeesta syntyy positiivinen investointipäätös tai etabloituminen kohdemarkkinoille.

Advertisements