African Nordic Business Conference 2017

Teksti: Jyrki Härkki

Springboard, Afro-Nordic Platform, järjesti 4.5.2017 konferenssin Ernst & Youngilla Helsingissä. Puhujia oli Afrikasta ja Suomesta. Tarkempi ohjelma löytyy täältä. Seuraavassa lyhyesti käsitellyistä aiheista.

Ensimmäisessä infrastruktuuria käsittelevässä paneelissa puhuivat:

  • Catherine Kimaryo, Director for Project and Infrastructure Finance, TDB (project, corporate & equity finance)
  • Artem Gurevich, Chief of Staff, Rendeavour (private developer, rakentaa kokonaisia kaupunkeja Afrikkaan)
  • Karim Sadek, Managing Director, Qalaa Holdings (rahoittaa infrastruktuurihankkeita ja mm. Niilin ruoppausta)

He nimesivät yhdellä sanalla ilmaistuna suurimmiksi haasteiksi Afrikan infrastruktuurihankkeissa seuraavat:

  • Epävarmuus – sijoittaja haluaa vakaan liiketoimintaympäristön ja vakaan kassavirran. Afrikassa voi tapahtua nopeastikin muutoksia liiketoimintaympäristössä (esim. regulaatiot)
  • ”Glocal” – kun globaali toimija tulee Afrikkaan, sen tulee toimia lokaalisti. Tätä haastetta taklataan hankkimalla sopiva lokaali kumppani.
  • Sinnikkyys – infrahankkeet ovat haastavia, säännöt voivat muuttua. Siksi tulee olla sinnikäs ja peräänantamaton. (Esim. paljon arvostelua herättäneessä Zimbabwessa liiketoimintaympäristö on kuitenkin ollut stabiili, koska hallinto ei ole vaihtunut.)

Toinen paneeli käsitteli pohjoismaista asiantuntijuutta koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Panelisteina olivat:

  • Mikko Kauppinen, Village Chief, Health Innovation Village & Energy Village
  • Lasse Leponiemi, Partner & COO, HundrED.org
  • Jussi Hinkkanen, CEO and Co-Founder of Fuzu Ltd
  • Matti Copeland, Executive Director: Nordic Business Development, EY Finland

Construction site

Seuraavassa joitain poimintoja panelistien puheista:

  • Mobiili on kehittyvillä markkinoilla paras kanava esim. koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Mobiililla voidaan tavoittaa suuri joukko ihmisiä.
  • Vaikka Suomi on opetuksen huippumaa, opetuspuolella voimme oppia myös hyviä käytäntöjä Afrikasta.
  • Isot yritykset toimivat Afrikassa hyvin perinteisin toimintamallein, kun taas start upit ovat liiketoimintamallin osalta innovatiivisia.
  • Mielipiteet alkavat muuttua: Afrikassa kaikki ei ole kehitysapua vaan aitoa liiketoimintaakin voidaan tehdä.
  • Terveysbisneksessä suurin markkina on USA:ssa (3 biljoonaa USD) ja Länsi-Euroopassa (1,5 biljoonaa USD). Afrikan markkinat kattavat vain 5% Länsi-Euroopan markkinoista. Koska myös VC:istä 80% on USA:ssa, on start-upin toimittava USA:ssa saadakseen pääomasijoituksen. Tämän vuoksi tuotteita ei koskaan kehitetä erikseen Afrikan markkinoille.
  • Yleisön joukosta kerrottiin esimerkki klinikkaprojektista Länsi-Afrikassa, jossa kaikki meni erittäin hyvin mutta sitten huomattiin, että ko. 20 miljoonan asukkaan maassa on vain 7000 lääkäriä. Alhainen määrä selittyi poppamiesten/kylätohtorien suurella määrällä. Ratkaisuksi ehdotettiin mobiiliratkaisua, jossa poppamies kysyy neuvoa lääkäriltä ja poppamies sitten kertoo sen potilaalle.
  • Suomalainen vaatimaton, itseään korostamaton asenne on hyvä lähtökohta. Afrikassa (niin kuin muuallakin) luottamus pitää kuitenkin aina rakentaa. Liiketoiminta on ihmisten välistä. Tähän tarvitaan pitkäaikaista sitoutumista. Yksi reissu kohdemaahan ei riitä. On myös hyvä muistaa, että Suomi ei ole hierarkkinen mutta Afrikka on ja henkilön status on tärkeä. Esimerkiksi, ei ole soveliasta mennä tapaamaan ministeriä shortseissa – se on loukkaavaa.

Seuraavaksi Jonas Schwarz Lausten, Co-Owner, Nordic Hotels kertoi aiheesta ”Building A Million Dollar Business in Africa: A Success Case. Jonaksella oli kontakteja ja kokemusta Nigeriasta jo ennestään. Erilaisten sattumusten kautta hän päätti kavereidensa kanssa perustaa digitoimiston Nigeriaan. Nigeriassa oli kova pula hotelleista, joissa on hyvä hinta-laatu-suhde. Jonas perusti kumppaneineen oman skandinaavisen boutique hotellinsa Abujaan, johon huonekalut hankittiin Ikeasta. Heillä ei ollut kokemusta hotellialasta, joten he kouluttivat henkilökuntaa sillä perusteella, miten haluaisivat itseään palveltavan. Heillä oli ensimmäisenä mukana myös online booking –mahdollisuus.

Yllättäen uusi hotelli olikin jo seuraavana vuonna Trip Advisorissa nro 1 Nigeriassa. Tästä rohkaistuneena he perustivat toisen hotellinsa Nigeriaan, joka myös nousi ykköseksi asiakkaiden arvosteluissa. Nyt toimintaa on laajennettu – kyse ei ole enää vain majoituksesta ja keskiössä ovat design ja palvelu. Asiakkaille järjestetään erilaisia tapahtumia kuten viininmaistelua ja vaihtuvia taidenäyttelyitä. Erikoisuutena on, että hotellihuoneissa ei ole jääkaappia. Sähkö tuotetaan usein dieselgeneraattoreilla ja hotellit noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Luovuus on toiminnassa keskeistä ja paikallinen kumppani välttämätön. Asiakkaille tarjotaan laatua ja pohjoismaista fiilistä kohtuullisella hinnalla. Lisäksi johtamiseen on tuotu pohjoismaisia periaatteita ja henkilökuntaa osallistutetaan, heillä on sosiaalinen vastuu. Mielenkiintoinen yksityiskohta Jonaksen puheessa oli, että 15 vuotta sitten he huomasivat, että vain 16 ihmistä Nigeriassa oli Skypessä. He päättivät soittaa heille kaikille. Kolmas puhelu vastasi. Tästä tuli myöhemmin heidän paikallinen kumppaninsa.

Kolmas paneelikeskustelu käytiin aiheesta ” SDGs & Private Sector: Mutual Benefits for Development – Challenges and Opportunities”. Paneelissa mukana olivat:

  • Hannamaija Fontell, Director: Business Development and R&D, Biolan
  • Irene Leino, Corporate Responsibility Advisor, UNICEF Finland
  • Ben Phiri, Chief Executive Officer of Beata Holdings Ltd
  • Pasi Rinne, Chairman and Founding Partner, Gaia Group

UNICEFissa oli huomattu, että kumppanuudet yritysten kanssa ovat tärkeitä maailman muuttuessa monimutkaisemmaksi – tarvitaan uutta osaamista. UNICEF on tehnyt yhteistyötä yritysten kanssa jo vuosikymmeniä mutta nyt on huomattu, että tiiviimpää yhteistyötä ja uusia ratkaisuja tarvitaan. UNICEF tekee yhteistyötä Ugandan maaseudulla Biolanin kanssa. Avainongelmat oli tunnistettu ja innovatiivisia ratkaisuja etsitty ja pilotoitu yhdessä. Biolan jakaa samat arvot UNICEFin kanssa, joten yhteistyö UNICEFin kanssa on luonnollista: he haluavat vähentää ihmisen aiheuttamia ongelmia ekologisilla sanitaatioratkaisuilla (esim. kompostoiva käymälä). Biolan ei ole Ugandan projektissa niinkään tuotteiden toimittaja vaan UNICEFin pitkäaikainen kumppani. Biolanin motiivi ei ole ensisijaisesti tehdä bisnestä vaan oppia partneruudesta ja kouluttaa paikallisia.

Viimeisessä paneelissa keskusteltiin aiheesta ” Finance & Funding Mechanisms – New Opportunities” ja siinä panelisteina toimivat

  • Viola Llewellyn, Co-Founder & President of Ovamba
  • Marko Backström, Lawyer, Taaleri Private Equity Funds, Taaleri
  • Ari Virtanen, CEO of Ensto
  • Catherine Kimaryo, Director for Project and Infrastructure Finance, TDB

Ovumba tarjoaa Fintech-alustan afrikkalaisille pk-yrityksille. Microfinancessa riskinä on, että yrityksetkin jäävät pieniksi. Ari Virtanen piti projektien löytämistä suurempana haasteena kuin rahoitusta. Puhujien mukaan laajamittaiseen liiketoimintaan (esim. infrastruktuurihankkeisiin) liittyvää riskiä voi vähentää sillä, että on hyvä (paikallinen) liiketoimintakumppani ja rahoituskumppani.

Carole Versteeg, Investment Attraction Director, Centre of Investment Promotion Côte d’Ivoire (CEPICI) yrittää houkutella investointeja Norsunluurannikolle. Norsunluurannikko on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista (n. 9% vuosina 2012-2015). Se on maailman suurin kaakaon, cashew-pähkinän tuottaja, Afrikan suurin kumin tuottaja, ja yksi suurimmista talouksista alueellaan, jos Nigeriaa ei lasketa mukaan. Lisäksi se voitti Afrikan mestaruuden jalkapallossa vuonna 2015 😉

Advertisements