Pakolaisia, järjestöjä, yliopistokumppaneita ja rahoittajia tapaamassa Jordaniassa

Teksti: Elina Warsta

Jordania on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa valtio Lähi-idässä, joka toivottaa sekä kansainvälisen että kaupallisen yhteistyön tervetulleeksi. Suomen ja Jordanian välinen kauppa on tällä hetkellä vähäistä. Jordania on Syyrian naapurimaa, ja kärsii pakolaistulvan asettamista haasteista, mutta tarjoaa lukuisilla sektoreilla mahdollisuuksia suomalaisyrityksille juuri tästä syystä. Jordaniassa toimii lukematon määrä kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä, jotka vastaavat maassa oleskelevan 2,9 miljoonan ei-jordanialaisen tarpeisiin. Lisäksi kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ovat lisänneet rahoitustaan Jordanialle johtuen poikkeuksellisesta pakolaistilanteesta, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Tämä avaa lisää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vuonna 2016 Jordanian väkiluku oli 9,4 miljoonaa. Esimerkkinä toiminnan mittakaavasta mainittakoon kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – rahoittama 3RP 2018-19, Regional Refugee and Resilience Plan for the Syria Crisis, johon kerätty budjetti on tällä hetkellä 1,55 miljardia USD (arviolta alle 30% kokonaistarpeesta).

Amman-I4C

Vierailimme toukokuun alussa Jordaniassa 14 suomalaisen yrityksen voimin. Matka järjestettiin Business Finlandin Kehittyvät Markkinat -ohjelman ja Karelia-ammattikorkeakoulun Finpetra-hankkeen yhteistyönä. Ulkoministeriö tuki vierailua järjestämällä ulkomaankauppa – ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen emännöimän verkostoitumisvastaanoton Ammanissa, sekä mahdollistamalla työpajan YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa, jossa suomalaiset yritykset pääsivät tapaamaan paikallisia ja alueellisia toimijoita. Karelian vuosia jatkunut yliopistoyhteistyö Jordaniaan ja jo vakiintuneet hyvät kontaktit yhdistettynä poliittisen tason tukeen tuottivat loistavan lopputuloksen. Palautekyselyn perusteella (12 vastausta) suomalaisyritykset löysivät kohteesta yhteensä 85 mahdollista asiakasta, kumppania tai rahoittajaa. Yritystä kohden Ammanista löytyi keskimäärin seitsemän asiakasta, kumppania tai rahoittajaa; parhaiten onnistununeelle yritykselle 20. Yhdistämällä kansallisen ja alueellisen hankkeen resurssit ja verkostot saavutimme runsaasti positiivista näkyvyyttä, herätimme median kiinnostuksen sekä kasvatimme suomalaisosaamisen uskottavuutta paikallisten toimijoiden silmissä. Lue Jordan Times artikkeli vierailusta täältä.

Suomalaisyritykset edustivat useita sektoreita: koulutus (Claned ja Leikki); energia (Tespack); ympäristö (Arbonaut ja Biodo), terveys (2cool, Nordpap, Sencom), asuminen ja turvallisuus (Gesto, LAMK Rehome, Sioen Ballistic), ICT-ratkaisut (Molnix, Solenovo) sekä kokonaisratkaisut (Comprendum). Lue lisää yrityksistä täältä. Yritykset vierailivat Jordaniassa ensimmäistä kertaa, ja kokivat paikalliseen toimintaympäristöön tutustumisen välttämättömäksi askeleeksi kaupallisen yhteistyön käynnistämiseksi. Useampi yritys suunnittelee jatkovierailua tulevien kuukausien kuluessa.

Amman-Zataari

Valtiot rahoittavat humanitääristen kriisien tarpeita lahjoituksin rahastojen ja kahdenvälisten hankkeiden kautta (esim. Kirkon ulkomaanavun toteuttamat hankkeet). Rahoitus on lyhytjänteistä ja kytkeytyy poliittiseen tahtoon: kriisit nähdään (tai halutaan nähdä) ohimenevinä, ja niihin suhtaudutaan väliaikaisen rahoituksen ja ratkaisujen turvin. Järjestöt tuntevat yhteisötoiminnan ja osaavat luontevasti toimia osana monimutkaisia järjestelyitä, keskinäisen koordinoinnin kautta. Järjestöillä ei ole mahdollisuutta tuoda innovatiivisia ratkaisuja toimintaansa yksin; tähän tarvitaan yrityksiä.

Yritykset voivat olla mukana tuomassa helpotusta huutavaan tarpeeseen omalla panostuksellaan ja osaamisellaan. Tämä ei tarkoita pelkkää hyväntekeväisyyttä – järjestöt ovat isoja ostajia, ja heidän toimintaansa voi muokata toteuttamalla kohteessa pilotteja, joissa yrityksen ratkaisun hyödyllisyys todistetaan. YK:n projektien toteuttajaorganisaation UNOPS:in edustaja vahvisti meille tämän Ammanissa: heille on erityisen tärkeää tutustua uusiin ratkaisuihin ja yrityksiin, jotta he osaavat ehdottaa uutta teknologiaa tai lähestymistapaa mukaan hankkeiden toteutukseen (joka menee kilpailutuksen kautta 50 000 – 75 000 USD kynnyksen ylityttyä). Ammanissa UNOPS mainitsi tällä hetkellä mm. toteuttavansa hankkeita, joihin tarvitaan ratkaisuja mobiilimaksatukseen (pankkitilittömät, paperittomat pakolaiset) ja suuren tietomäärän nopeaan keräämiseen, esim. 500-1000 työnhakijan rekisteröintiin päivässä.

80% Syyriasta tulleista pakolaisista asuu valtaväestön joukossa Jordaniassa, rekisteröimättöminä. He elättävät itsensä palvelualoilla ja yritystoiminnalla, ja toimivat tavallisen Jordanialaisen yhteiskunnan rinnalla. UNICEF:in mukaan valtaosa Jordaniassa elävistä syyrialaislapsista elää köyhyysrajan alla, valitettavan monet (45%) ilman mahdollisuutta perusterveydenhuoltoon tai koulutukseen (leirien ulkopuolella). Jäljelle jäävä 20% pakolaisista, jotka ovat usein maaseuduilta kotoisin olevaa vähemmän koulutettua väestöä, sijoittuu leireihin, jossa kansainvälisten järjestöjen kirjo pyörittää perustoimintoja. Leiriltä saa poistua vain, jos on voimassa oleva työlupa, jonka voi saada kuukaudeksi kerrallaan. Syyriaan saa lähteä takaisin.

Vierailimme Kirkon ulkomaanavun opastamana Zataarin pakolaisleirillä, joka majoittaa 80 000 Syyrian pakolaista. Leiri toimii kuin kaupunki, vedenjakeluineen, ruokakuponkien, rajoitetun sanitaation, koulujen, terveydenhuollon, sekä järjestöjen pyörittämän harrastustoiminnan turvin (mm. yrittäjyyskoulutus, musiikki, liikunta). Liikkumista on rajoitettu verkkoaidoin ja piikkilangoin, ja turvallisuudesta vastaa leirillä toimiva poliisi. Englantia Kirkon ulkomaanavun tunneilla opettelevat syyrialaislapset esittelivät innokkaina taitojaan, ja naisten kampaamoyrittäjyyskoulutusta pääsivät kurkistamaan vain seurueen naispuoliset edustajat. Tässä ympäristössä pienikin hanke voi merkitä elämänmuutosta, tarjoten nuorille toivoa ja vaihtoehtoja tulevaisuuteen.

Kansainvälisen kehitysyhteistyön ja avustustoiminnan sekä donorin roolin kytkeminen yhteen kaupallisen yhteistyön kanssa on osa useiden maiden toimintakulttuurin muutosta – viime vuosien aikana myös Suomessa. Odotamme innolla Jordanian vierailusta virinneiden hankkeiden käynnistymistä.

Amman-PSUT

Lue lisää Business Finlandin Kehittyvät markkinat -teemasta täältä (Kansainväliset hankinnat ja kriisiliiketoiminta)

Lue lisää Karelian Finpetra -hankkeesta täältä

 

 

Advertisements